Psykologin vinkit: Auta lasta korona-ahdistuksessa

Mitä jos se korona tulee minulle? Entä jos isovanhemmat kuolevat? Mitä jos vanhemmat joutuvat sairaalaan? Entä jos äiti kuolee? Tai opettaja? Loppuuko kaupoista ruoka? Mitä tarkoittaa konkurssiaalto? Tai pörssiromahdus? Loppuuko perheeltä raha? Tuleeko meistä köyhiä? Menettävätkö vanhemmat työpaikkansa? Entä jos minä tartutan jollekin pahan sairauden? Mitä jos sairaalaan ei mahdu? Eikö kouluun enää mennä? Tuleeko maailmanloppu?

Lapset eivät ole suojassa uutisilta, ihmisten puheilta, eivätkä arjen muutoksilta. Osaa lapsista se ahdistaa tai pelottaa. Jotkut osaavat kertoa huolistaan, mutta kaikki eivät. Lapsen ahdistus ja huolet voivat näkyä esimerkiksi unen tai syömisen muutoksina. Myös levottomuus, ärtyisyys ja vetäytyvyys voivat olla ahdistuksen oireita. Kiukkuja voi tulla olemattomista asioista tai lapsi voi alkaa esimerkiksi takertua rutiineihin. Nämä kaikki ovat normaaleja reaktioita tilanteeseen, jossa nyt elämme.

Aikuinen on lapsen turva. Mutta nyt monet aikuisetkin ovat huolissaan. Koulutkin menevät kiinni. Lapsi huomaa, että monet ihmiset ovat nyt peloissaan ja arki muuttuu. Ja se on ahdistavaa.

Miten lapsen oloa voisi helpottaa?

• Kuuntele lapsen huolia, jos hän kertoo. Rohkaise häntä kertomaan ja kysymään asioista, jotka häntä askarruttavat. Jaettu suru on puoli surua, vaikka vastausta ei löytyisikään.

• Kerro lapselle, mitä on meneillään. Ole rehellinen, mutta kerro asioista ikään sopivalla tavalla. Lapselle voi kertoa vaikkapa, että nyt on liikkeellä tarttuva kulkutauti, joka on suurelle osalle ihmisistä flunssan tapainen, mutta joillekin ihmisille vaarallinen. Lapselle voi hyvin kertoa, että monet ovat huolissaan taudin leviämisestä. Voi kertoa, että itsekin on huolissaan jos niin on. Mutta samaan aikaan on hyvä kertoa, että aikuiset tekevät kaikkensa tilanteen helpottamiseksi. Lapsikin pystyy hyvin ymmärtämään, että on hyvä jos kaikki eivät sairastu samaan aikaan, koska silloin ihmiset voivat hoitaa ja auttaa toisiaan paremmin. Tämänkin voi lapselle kertoa.

• Vastaa lapsen kysymyksiin jos osaat. Jos et osaa vastata, voit kertoa lapselle, ettet tiedä. Kaikkea ei voi tietää, mutta rehellisyys luo luottamusta ja turvaa. Kerro kuitenkin samalla, että ajan kanssa asioilla on tapana järjestyä. Kerro, että ihmiset yrittävät parhaansa ja tekevät nyt paljon yhteistyötä sen eteen, jotta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa mahdollisimman harvalle.

• Kerro lapselle, mitä kaikkea voi tehdä ja tehdään, jotta tilanne ei menisi kovin pahaksi. Kerro, että huolellinen käsien pesu estää pöpöjä leviämästä. Kerro, että hihaan yskiminen estää pöpöjä leviämästä. Kerro, että kotona oleminen estää pöpöjä leviämästä. Voit kertoa, että tämän vuoksi suuri osa lapsista ei nyt ole koulussa ja osa aikuista tekee kotona töitä ja että tämän vuoksi matkustelu ja väkijoukkoihin kokoontuminen on nyt jonkin aikaa kielletty. Ahdistusta helpottaa, kun lapsi ymmärtää, että asialle voi tehdä jotain.

• Näytä esimerkkiä. Tee se minkä voit. Pese kätesi. Vältä ihmisjoukkoja ja rajoita kontakteja. Pysy mahdollisuuksien mukaan kotona. Lapsi on joka tapauksessa kuullut ja huomannut, että tilanne on huolestuttava. Jos aikuinen toimii välinpitämättömästi ja vastoin suosituksia, lapsen hätä ja turvattomuuden tunne kasvavat. Ohjeita ja suosituksia noudattava aikuinen lisää lapsen turvallisuuden tunnetta.

• Siedä lapsen hankalaa käytöstä. Ole lempeä, mutta jämäkkä. Ymmärrä, että levottomuus tai kiukkuaminen on lapsen reagointia ahdistukseen ja arjen muutoksiin. Syli ja hali auttavat paremmin moneen tilanteeseen, vaikka spontaanimpi reaktiosi saattaisikin olla hermostuminen.

• Pidä mahdollisuuksien mukaan kiinni niistä perusrutiineista joista voit. Herätkää aamulla. Vaihtakaa vaatteet. Peskää hampaat. Pitäkää kiinni ruokailuajoista. Tehkää läksyt. Käykää ulkoilemassa. Kinatkaa ruutuajasta. Lukekaa iltasatu. Niin kuin teillä yleensäkin. Kun arjessa on paljon muutoksia, turvaa tuovat ne asiat, jotka pysyvät.

• Kerro lapselle, että tämä menee ohi. Jonakin päivänä tilanne helpottaa, koulut jatkuvat ja monet asiat palaavat ennalleen. Maailmanloppua ei tule. Joka päivä aurinko nousee kuten ennenkin, vaikka joskus sen edessä on paksuja tummia pilviä. Pilvien takana se aurinko kumminkin on, ja jonakin päivänä se paistaa taas.

• Auta lasta keskittymään nykyhetkeen. Vaikka tulevaisuus voi huolettaa, juuri nyt asiat ovat ihan hyvin. Ja sitä nykyhetkeä voi yrittää vielä vähän parantaa. Miettikää yhdessä, mitä te voisitte tehdä, että nyt olisi mahdollisimman hyvä olla. Kysy lapselta, miten sinä voisit olla hänelle avuksi, että hänellä olisi parempi olo. Mitä voisitte tehdä yhdessä? Herkutella, pelata, lukea? Katsella valokuvia, tv-ohjelmia, leipoa? Auttaisiko halaus tai syli? Miten voitte pitää yhteyksiä muihin ja tietää mitä heille kuuluu? Miettikää, mitä kaikkea voi tehdä, vaikka jotkut asiat ovatkin nyt tauolla.

• Miettikää, mitä hyviä puolia tästä ikävästä tilanteesta vois kuitenkin löytyä. Lapsen kanssa voi jutella siitä, että useimmat paranevat hyvin. Tai että nyt on enemmän aikaa olla kotona. Tai että sinusta on mukavaa, kun saat olla enemmän lapsesi kanssa. Tai että ehditte tehdä asioita, joita yleensä ei ehdi. Tai että ilmanlaatu on parantunut, kun liikenne on vähentynyt. Tai että ihmiset oppivat tekemään yhteistyötä. Rohkaise lasta pohtimaan, mitä pieniä hyviä muutoksia lapsi on huomannut. Lapsellekin on hyödyllistä huomata, että myös huonoissa asioissa voi olla hyviä puolia. Se vähentää ahdistusta ja helpottaa tilanteen hyväksymistä.

• Miettikää yhdessä, miten voisitte olla avuksi muille. Tarvitseeko joku apua kaupassakäyntiin? Voitteko tukea jotakin lähiyrittäjää ostamalla hänen tuotteitaan? Kuka ilahtuisi puhelinsoitosta, kortista tai piirustuksesta? Toisten auttaminen lisää hyvää oloa ja merkityksellisyyden kokemusta myös lapsella. Se myös lisää lapsen pystyvyyden ja toimijuuden kokemusta ja vähentää ahdistusta.

• Jos tilanteesta on jo aiheutunut ikäviä seurauksia, on sitäkin on hyvä työstää lapsen kanssa. Joskus elämässä tulee kurjia juttuja. Silloin hyvä kysymyksiä mietittäväksi ovat: Miten nyt kannattais olla, jotta tää ikavä juttu haittais meitä mahdollisimman vähän? Miten nyt kannattais ajatella, jotta tää tilanne ei alkais tuntua vielä kurjemmalta? Miten mä voisin olla sulle avuksi, jotta sun olo ei menisi kurjemmaksi? Millä kaikilla tavoilla juuri tätä hetkeä vois yrittää tehdä vähän paremmaksi?

Lasta voi auttaa, jos tilannetta vertaa esimerkiksi huonoon säähän. Miten kannattaa toimia, jos on oikein kurja sää? Oikein kurja sää voi kyllä harmittaa, joskus jopa pelottaa. Mutta säätä ei auta murehtia. Se on mikä on. Säältä voi kuitenkin yrittää suojautua. Sen huonoja vaikutuksia voi yrittää torjua. Huonossa säässä pitää olla hyvät varusteet. Vaarallisiin paikkoihin ei voi mennä myrskytessä. Mutta voi olla sisällä ja pitää sadetta. Voi olla rauhassa, tehdä olon mukavaksi ja odotella, että huono sää menee ohi.