Videopelit lapsen mielessä

Kirjoitin syksyllä HS:n mielipidepalstalle lasten videopelaamisesta. Silloin kyse oli reagoinnistani aiempaan lehtikirjoitukseen, joka taas koski Granny-peliä. Halusin tuoda esiin lapsen kehitykseen liittyvän näkökulman, sillä se oli jotenkin päässyt kyseisestä jutusta unohtumaan. Ja muutenkin, liian usein pelien ja elokuvien ikärajoista puhuttaessa puhutaan vain siitä, onko se liian pelottava. Pelko on yksi asia. Ja sitten on monta muuta asiaa. Joihin tulen ehkä blogissani vielä palaamaan.
Nyt päätin laittaa tämän vanhan mielipidekirjoitukseni myös tänne uuteen blogiin. Koska olen edelleen samaa mieltä. Yllä olevasta linkistä pääsee HS:n sivuille, mutta tästä alta juttu on luettavissa muillekin kuin HS:n tilaajille.

Lapsen aivojen ja tunne-elämän kehitys ovat vaiheittain eteneviä prosesseja. Lapsen aivot ovat keskeneräiset. Videopelit, kuten muutkin arjen asiat, vaikuttavat lapsen kehitykseen monin tavoin. Lapsen mieli ei ole kypsä käsittelemään vanhemmille tarkoitettuja sisältöjä. Mitä korkeampi ikäraja, sitä enemmän peli yleensä sisältää lapsille sopimattomia elementtejä: väkivaltaa, huumeita, rikollisuutta, seksiä. Lapseen kohdistuvat vaikutukset riippuvat haitallisen materiaalin määrästä, laadusta, intensiteetistä sekä lapsen tunne-elämän kehitysvaiheesta.
Pelaamisessa on hyötyjäkin. Voi oppia englantia, strategista ajattelua, suunnitelmallisuutta ym. Pelaaminen on hauskaa ja siinä voi saada onnistumisen kokemuksia. Edut ovat tosin saavutettavissa myös pelaamalla ikärajojen mukaisesti.
Kirjat, elokuvat ja videopelit vaikuttavat eri tavoin. Kirjat kulkeutuvat aivoihin kuultuna tai luettuna tarinana, jota aivot käsittelevät mielikuvituksen avustuksella kokemukseksi. Elokuvissa ja videopeleissä visuaalinen sisältö tulee aivoihin suoraan. Kuvat jäävät usein sellaisenaan mielen sopukoihin. Ero elokuvien ja videopelien välillä on, että elokuvassa olet sivustakatsoja, pelissä olet toimija. Videopelin intensiivisyys on siis usein suurempi. Väkivaltateemaa mietittäessä voi ajatella, että on eri asia kuulla väkivallasta, nähdä väkivaltaa ja olla ohjaamassa väkivaltatilannetta. Lapsen kyky hallita mielensä sisältöjä on kehittymätön, joten kuvat voivat tulla uniin tai häiritsemään mieltä kesken koulutunnin. Sitä herkemmin, mitä pelottavampia tai hämmentävämpiä ne ovat. Voimakas materiaali kuormittaa mieltä myös muilla tavoin, eivätkä vaikutukset näy heti. Kuormituksen oireita pitkällä aikavälillä voivat olla esim. levottomuus, ylivirittyneisyys, katkonaiset unet, väsymys, keskittymisvaikeudet, pelot, tunteiden säätelyvaikeudet ja aggressiivisuus.
Väkivaltaisissa peleissä ongelmia ratkaistaan tappamalla. Usein myös itsensä tappaminen tarjoaa mahdollisuuden päästä pois vaikeasta tilanteesta. Mitä enemmän lapsi viettää aikaa tällaisten elementtien parissa, sitä normaalimmalta ne alkavat tuntua. Tässä on ristiriitaa, jos samaan aikaan toivomme, että lapset oppisivat neuvottelemaan ja ratkomaan ongelmia rakentavasti.
Pelisisältöihin liittyvien vaikutusten lisäksi, lapsen aivot kehittävät riippuvuuden aikuista herkemmin. Riippuvuuden oireita ovat mm. vaikeus lopettaa pelaamista, voimakkaat tunnereaktiot lopettamiseen liittyen, ajatusten pyöriminen pelissä silloinkin kun ei pelaa.
Päiväkodeista kerrotaan, että levottomuus on lisääntynyt eikä osa lapsista osaa edes leikkiä. Koulut tuskailevat oppilaiden lisääntyneen levottomuuden, keskittymisvaikeuksien ja aggressiivisuuden kanssa. Lastenpsykiatrian osastot täyttyvät aggressiivisista ja itsetuhoisista lapsista. Eikä avohoidon tilanne ole parempi - levottomuus, raivarit ja tunnesäätelyn ongelmat ovat lisääntyneet.
Oireilun lisääntymisen taustalla on moninaisia arkielämän puitteissa olevia ongelmia. Pelit eivät ole syynä näihin arkielämän ongelmiin, mutta lasten hallitsematon pelaaminen on yksi yleistyvä ongelma perheiden arjessa. Vastuu lasten pelaamisesta on kuitenkin vanhemmilla.


Tämän verran tällä kertaa. Pelaaminen on kyllä hyvin monenlaisia tunteita ja ajatuksia herättävä aihe sekä lasten että aikuisten keskuudessa, joten ehkä palaan siihen vielä.


Alla olevat kuvat ovat kuvakaappauksia Gangstar Vegas -pelin trailerista. Pelin ikäsuositus AppStoressa on 17+ ja Play Kaupassa 12+.
Oikeassa elämässä peliä pelaavat jostain syystä monet 7-vuotiaat omalla puhelimellaan mm.koulujen välitunneilla.




Kommentit